Olen ylivieskalaistunut keskipohjalainen. Ylivieska on kotipaikka ja Reisjärven Kellonmäki ja Vuohtojärven rannat toisen kodin maisemia.
"Muista ... Jos joku kohtelee sinua kuin roskaa, niin muista että hänessä on jotain vikaa, ei sinussa. Normaalit ihmiset eivät yritä tuhota muita ihmisiä."
Sen sijaan, että olen kuullut satoja eri tarinoita eli valheita omasta elämästäni, hyljättynä ja tuomittuna olisin joskus halunnut kuulla sanat: "Kuinka sinä voit."
Kaiken menettäneenä,
ihmissuhteetkin, rinnallakulkijoista ja auttajista on ollut puute.
Toisaalta turvaton ja vailla mitäänkin ihminen voi olla arvokas ja armollinen.
Hänen kokemuksensa on ainutkertainen eikä sitä kukaan voi
ottaa pois.
Onnellinen se, jolla mitään ei ole mutta löytää siitäkin onnen.
Silti en ole katkera vaan uskon hyvään.
Minulla on paljon, olen saanut paljon.
Jumala on antanut kaiken lahjaksi. Olen hänelle arvokas juuri nyt.
Sen mitä toivoisin, että kukaan ei olisi välinpitämätön. Ei ylenkatsoisi avuttominta. Joskus meistä rikkainkin on pyytäjän paikalla. Armon kerjäläisenä.
Elämän lahjasta ja elämästä tässä ajassa. Siitä tässä on kysymys.
Taivaan Isä meitä arjessamme siunatkoon ja antakoon enkelit askeltemme varjelijoiksi.
Jorma O
25.03.2017 06:24
Siellähän se Nowel kuten kerroit. Hyvään kotiin tutun järven rantamille meni. Kiitos!
Uusimmat kommentit
21.05 | 14:24
nimi oikein, seppo salo !
21.05 | 08:24
Tämä virsi on tosi ajankohtainen, kun Henki loppuu, niin konstit alkaa. Tämän on Vapahtajamme ilmoittanut, että ennen Hänen palutaan, "viisasten viisaus mätänee ja syntiä pelkääväiset häviää".
11.04 | 12:29
Kaikkein parasta on kun saa tuntea itsensä ihmiseksi ja tarpeelliseksi...Kiitos Tuomo ja Asta.
11.04 | 12:26
Suurkiitokset "kun mitään ei enää ole" kautta saamastani tuesta. On ihanaa että olette olemassa.